Kantapää voi kipuilla monestakin syystä. Tässä jutussa keskitymme jalkapohjan jännekalvon vaurio-, rappeuma- tai tulehdustilaan eli ns. plantaarifaskiittiin.
Jalkapohjassa kulkee paksu ja vahva jännekalvo eli plantaarifaskia (plantar fascia). Toisinaan kuulee myös puhuttavan kantakalvosta tai kalvojänteestä. Tässä jutussa käytän jännekalvo -termiä ja sen vaurio-, rappeuma- tai tulehdustilasta termiä plantaarifaskiitti.
Jalkapohjan jännekalvon tehtävät
Jalkapohjan jännekalvo kiinnittyy kantaluuhun ja kaikkien varpaiden tyvijäseniin. Sen tehtäviä ovat jalkaterien pitkittäisten kaarirakenteiden ylläpitäminen, lihasten kiinnityskohtana toimiminen sekä jalkaterän luontaisena joustorakenteena toimiminen.
Kuva: iStock
Plantaarifaskiitti aiheuttaa kipua kantapäässä
Plantaarifaskiitti on jännekalvon vaurio-, rappeuma- tai tulehdustila (-iitti loppuiset termit viittaavat tulehdukseen, kansankielessä kuitenkin puhutaan plantaarifaskiitista, vaikka kyseessä olisi rappeuma tai vaurio ilman tulehdusta). Useimmiten plantaarifaskiitti johtuu ylirasituksesta. Plantaarifaskiitissa kipu kohdistuu tyypillisesti jännekalvon kiinnityskohtaan kantaluun alaetureunaan.
Kantapään kipu tuntuu erityisesti rasituksen jatkuessa pitkään tai liikkeelle lähdettäessä pidemmän paikallaan olon jälkeen. Esimerkiksi aamulla yöunien jälkeen. Plantaarifaskiitin aiheuttama kipu voi hävitä lähes kokonaan rasituksen aikana, mutta palaa takaisin myöhemmin uudestaan. Mikäli kantapäähän ei ole kohdistunut äkillistä vammaa, ei röntgen- tai laboratoriotutkimuksia tarvita. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 499, 580; Saarelma 2020; Walker ym. 2014, 246.)
Plantaarifaskiitille altistavat tekijät
Plantaarifaskiitille altistaa sekä matalakaarinen että korkeakaarinen jalan rakenne, ylipronaatio, vääränlaiset jalkineet, ylipaino, runsas liikunta, sekä kovilla alustoilla seisominen. Myös ylemmän nilkkanivelen rajoittunut koukistusliike, kireä akillesjänne ja kireät pohkeen alueen lihakset voivat osaltaan vaikuttaa plantaarifaskiitin syntyyn. Ne vetävät kantaluuta taaksepäin rasittaen ja venyttäen siten kantakalvoa. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 499; Saarikoski ym. 2010, 307-308; Valmassy 1996, 76; Walker ym. 2014, 246.)
Plantaarifaskiitin hoito
Plantaarifaskiitti on monille pitkäaikainen, jopa ½ – 1 ½ vuotta kestävä vaiva. Omahoidolla on merkittävä rooli kivun pitkittymisen ja tulehduksen kroonistumisen estämisessä. Alkuvaiheen hoitona toimivat lepo ja kylmähoito, jotka rauhoittavat tulehdusta. Myös tulehduskipuvoidetta ja/tai -lääkettä voi käyttää. Kun pahin kipujakso on hellittänyt ja lähdetään taas liikkeelle, tulee varmistaa, että kengissä on riittävä iskunvaimennus kantapään alueella. Kengässä ei tulisi olla kärkikäyntiä eikä korkoa. Lue lisää kenkävalinnoista täältä.
Iskua vaimentavien pohjallisten tai kantapehmusteiden käyttö myös helpottavat kipua. (Saarikoski ym. 2010, 308.) Lue lisää yksilöllisistä tukipohjallisista täältä. Tulehduksen rauhoituttua otetaan mukaan lämpöhoito ja hieronta, jotka parantavat verenkiertoa. Myös venyttely on hyväksi. Venytysten tulee kohdistua koko alaraajaan; takareisistä pohkeisiin ja akillesjänteeseen. Jännekalvoon tulee sekä kohdistaa vahvistavia harjoitteita että rentouttamisharjoitteita. (Walker ym. 2014, 246; Saarikoski ym. 2010, 308-309.)
Jalkaterapian keinot plantaarifaskiitissa
Jalkaterapeutilta saat yksilöllisen ohjauksen jännekalvoon kohdistuviusta harjoitteista. Jalkaterapeutti voi hoitaa plantaarifaskiittia kipuvaiheessa immobilisoimalla kantakalvoa urheiluteippauksen avulla. Kinesioteippauksella tuetaan jalkapohjan rasvapatjaa ja lisätään alueen aineenvaihduntaa.
Kuva: Plantaarifaskiitin immobilisointi urheiluteipillä.
Kuva: Plantaarifaskiitin kinesioteippaus.
Jännekalvon poikittainen hieronta saattaa myös helpottaa oireita. Alaraajojen hieronta sekä passiiviset venyttelyt soveltuvat lihaskireyksien hoitoon. Asiakas voi käyttää plantaarifaskiitin käyttöön tarkoitettua yölastaa tai venytyssukkaa, mikäli niiden käytölle ei ole muuta estettä. Yölastaa tai venytyssukkaa kannatta kysyä apteekista.
Pohjallisista on apua, jos kyseessä on korkea- tai matalakaarinen jalka, tai jos vaivaan liittyy liiallista pronaatiota. Jalkaterapeutti tutkii kävelyä ja alaraajojen toimintaa kattavasti. Hän myös suunnittelee ja tekee/teettää yksilölliset pohjalliset, joissa mm. jalan kaarien tuennat ovat juuri Sinun jalkojesi tarpeen mukaiset. Varaa aika jalkaterapiaan tästä.
LÄHTEET:
Liukkonen, I. & Saarikoski, R. 2004. Jalat ja terveys. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Saarelma, O. 2020. Kantapääkipu, ”plantaarifaskiitti”. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01098#s3 [viitattu 19.11.2020].
Saarikoski, R., Stolt, M. & Liukkonen I. 2010. Terveet jalat. 3. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Sandström, M. & Ahonen, J. 2016. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. Lahti: VK-Kustannus.
Valmassy R. L. 1996. Clinical biomechanics of the lower extremities. Missouri: Mosby.
Walker, B., Grönholm, M., Salminen, M., Wegelius, I. & Larsson, B. 2014. Urheiluvammat – ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja
kinesioteippaus. Lahti: VK-kustannus Oy.