Jalkaterapeutti (AMK) on jalkaterveyden edistämisen asiantuntija. Jalkaterapeutteja valmistuu ammattikorkeakoulusta (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:in Savonlinnan yksiköstä ja Helsingin Metropolia-ammattikorkeakoulusta). Kyseessä on noin 3,5 vuotta kestävä 210 opintopisteen kokonaisuus.
Mitä jalkaterapeutti tekee?
Jalkaterapeutti tutkii ja hoitaa alaraajoja monipuolisesti. Hän hyödyntää työssään toimintakyvyn arvioinnin menetelmiä, alaraajojen toimintoja tukevia terapia menetelmiä ja erilaisia jalkaterän apuvälineitä. Lisäksi jalkaterapeutti ennaltaehkäisee ja hoitaa iho- ja kynsiongelmia. Näiden lisäksi jalkaterapeutilla on osaamista mm. neurologisessa ja vaskulaarisessa tutkimisessa sekä lasten kasvun ja kehityksen yhteydessä ilmenevien poikkeavuuksien tunnistamisessa, ehkäisemisessä ja hoidossa. Monet jalkaterapeutit lisäkouluttavat itseään vielä peruskoulutusta laajemmin ja siten osaaminen voi olla omien mielenkiintojen mukaan vielä laajempaakin. Jalkaongelmista voit lukea lisää täältä.
Kuva: Pixabay
Terveyttä edistävää jalkaterapiaa
Jalkaterapeutti edistää terveyttä. Terveyttä edistävä jalkaterapia on ehkäisevää, korjaavaa ja tukevaa.
Tavoitteina ovat
- alaraaja- ja jalkakipujen poistuminen
- nivelten suojaaminen
- jalkapohjiin kohdistuvan paineen ja kuormituksen vähentäminen ja tasaaminen
- iho- ja kynsimuutosten syntymisen ehkäiseminen
- turvallisten jalkojen omahoitotottumusten ohjaaminen
Jalkaterapian kohteita ovat
- tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriöt
- alaraajojen rasitusvammat
- jalkaterän ja varpaiden asentomuutokset
- urheiluvammat
- nivel-, jänne- ja nivelsidevammat
- kuntoutumisen edistäminen
Kuva: Hanne Saarinen
Ketä jalkaterapiassa hoidetaan?
Jalkaterapiassa hoidetaan lapsista vanhuksiin kaikkia, joilla on alaraajaongelmia, myös erityisryhmiin kuuluvia:
- diabeetikoita
- reumaatikoita
- alaraajojen verenkiertohäiriöpotilaita
- ihotaudeista kärsiviä
- alaraajan hermovauriopotilaita
- neurologisista sairauksista kärsiviä
Diabeetikoiden kohdalla ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää. Lue juttu Diabetes ja jalat. Alaraajojen verenkiertohäiriöstä erityisesti laskimovaivat näkyvät jaloissa. Lue Turvotusta jaloissa -juttu. Reumasairauksista esimerkiksi nivelreuma näkyy jaloissa jalkaterien ja varpaiden asentomuutoksina. Blogi-tekstejä eri asentovirheistä voit lukea täältä. Ihotaudeista taas esimerkiksi psoriasis, sienitaudit ja erilaiset ekseemat voivat oireilla myös jaloissa. Myös säärihaavojen hoito ja ennaltaehkäisy kuuluu jalkaterapeutin osaamisalaan.
Kuva: Pixabay
Jalkaterapeutit Suomessa
Suomessa on noin 500 jalkaterapeuttia, joista suurin osa työskentelee yksityisellä sektorilla – omassa yrityksessään tai esimerkiksi vuokralaisena yksityisellä lääkäriasemalla. Lisäksi jalkaterapeutteja työskentelee perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, kuntoutuslaitoksissa, konsultaatio- ja myyntitehtävissä, pohjallisten valmistuksessa sekä kenkäteollisuudessa.
Suomen jalkaterapeutit kun on ripoteltu näin monenlaisiin eri tehtäviin niin on hyvä suhteuttaa Suomen luvut n. 500 000 diabeetikkoa ja n. 45 000 nivelreumaa sairastavaa tähän. Työnsarkaa siis riittää jalkaterapeuteilla.
Kun jalkaterapeutti ehkäisee yhdenkin alaraaja-amputaation, yhteiskunta säästää hänen vuosipalkkansa verran rahaa.
Kuva: Pixabay
Osana moniammatillista osaamista
Jalkaterapeutti on myös tärkeä osa moniammatillisia tiimejä. Muut ammattilaiset hyötyvät jalkaterapeutin näkökulmista ja sama toisinpäin. Työpaikasta hieman riippuen yhteistyötä tehdään esimerkiksi diabeteshoitajien, fysioterapeuttien, lääkäreiden, terveyden- ja sairaanhoitajien, haavahoitajien sekä apuvälineteknikoiden kanssa.
Itse työskentelen Salossa Fysios-Mehiläisessä Turuntiellä. Ajan jalkaterapiaan varaat tästä.
LÄHTEET
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=tju00246
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/247
https://www.diabetes.fi/diabetes/yleista_diabeteksesta/tilastotietoa
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00051
https://www.diabetes.fi/files/44/Diabetes_ja_laakari_-lehti_5_2009