Diabetes ja jalat

by Hanne Saarinen

in

Aina 14. marraskuuta vietetään kansainvälistä diabetes päivää, mutta diabetes ja jalat ovat tärkeä aihe joka päivä. Jalkaterveyden edistäjänä koen velvollisuudekseni jakaa tietoa jalkaterveydestä. Siitä, miten diabetes vaikuttaa jalkoihin ja mitä voi itse tehdä jalkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

Diabeteksen vaikutus jalkoihin

Diabetes voi ajan saatossa aiheuttaa jalkoihin:

  • rakenteellisia muutoksia
  • tuntopuutoksia
  • valtimoverenkierron häiriöitä.

Lihasten heikkeneminen sekä jänteiden ja nivelten jäykistyminen johtuvat kudosten sokeroitumisesta. Liian korkea verensokeri vaurioittaa myös hermostoa. Tämä aiheuttaa tuntopuutoksia sekä lisää valtimoiden kalkkeutumista ja kovettumista.

Diabetes aiheuttaa virheasentoja jalkoihin | Virheasennot lisäävät jalkahaavan riskiä

Diabeteksen aiheuttamia rakenteellisia muutoksia jaloissa ovat erilaiset virheasennot. Esimerkiksi vaivaisenluut, vasaravarpaat, madaltunut kaarirakenne tai korkeakaarinen jalka. Tulee kuitenkin muistaa, että virheasennot ovat voineet syntyä jo ennen diabeteksen puhkeamista. Diabetes ei siis ole ainut syy virheasentojen muodostumiseen.

Virheasennot aiheuttavat jalkoihin kovettumia ja känsiä. Kovettumat ja känsät lisäävät ihorikon ja jalkahaavan riskiä. Jalan virheasennot yhdessä tuntopuutosten tai alaraajan valtimotaudin kanssa nostaa riskiluokituksen 2:een. Katso riskiluokitus taulukko alempaa.

Monofilamenttitesti isovarpaasta
Kuva: Monofilamenttitesti. Hanne Saarinen.

Huonontunut verenkierto kuivattaa ihoa ja hidastaa ihorikkojen paranemista 

Valtimoverenkiertoa tutkitaan jalkaterapeutin ja diabeteshoitajan vastaanotoilla. Jaloista tunnustellaan pulssit vähintään vuosittain. Diabeetikko ohjataan lisätutkimuksiin mikäli pulsseissa kuuluu jotakin merkityksellisesti poikkeavaa. Mikäli lisätutkimuksissa todetaan alaraajan valtimotauti, riskiluokka nousee.

Huono valtimoverenkierto näkyy jaloissa ihon kuivumisena ja halkeiluna. Lisäksi huono valtimoverenkierto hidastaa ihorikkojen paranemista.

Pulssin tutkiminen jalkaterän päältä
Kuva: ADP-pulssin tutkiminen Dopplerilla. Hanne Saarinen.

Tuntohermojen toimintahäiriö nostaa diabeetikon riskiluokitusta

Tuntohermojen toimintahäiriöitä eli sensorista neuropatiaa tulee seurata vähintään vuosittain tuntopuutostutkimuksella.

Riskiluokkaan 2 kuuluvilla tuntoa tutkitaan erityisen tarkkaan. Jos tunto on tallella, tulee sitä tutkia jokaisella käynnillä diabeteshoitajan vastaanotolla. Tuntopuutosten ilmetessä riskiluokka nousee vähintään 0:sta 1:een.

Kun jalkojen tunto on heikentynyt, riski saada ihorikkoja ja haavaumia nousee.

Kuva: Mukaillen Diabeetikon jalkaongelmat. Käypä hoito. Duodecim

Diabeetikon jalkojen omahoito

Omahoito on tärkein hoito diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisyssä. Diabeteksen hyvä hoitotasapaino on avainasemassa. Oikeanlaiset sukat ja jalkineet sekä ihon ja kynsien omahoito ovat myös erittäin tärkeitä. Jos jalkaongelmia ilmenee, on matalalla kynnyksellä käännyttävä terveysalan ammattilaisen puoleen. Jalkaterapeutti on jalkaterveyden asiantuntija ja osaa auttaa alaraajoihin liittyvissä asioissa. Lue tästä mitä on jalkaterapia.

Jalkojen ihon omahoito | Pesu, kuivaus, rasvaus, tsekkaus

Ihon omahoito koostuu seuraavista asioista:

  • Ihon kunnon tarkistus mitättömiltäkin näyttävien ihorikkojen varalta päivittäin
  • Päivittäinen vesipesu
    • Huolellinen kuivaus
      • Varpaiden välit!
  • Säännöllinen rasvaus rasvaisella perusvoiteella
    • Ei rasvaa varpaiden väleihin
  • Kovettumien ja känsien poisto ammattilaisen toimesta
Kuva: iStock

Varpaankynsien omahoito

Kynsien omahoito koostuu seuraavista asioista:

  • Kynnet leikataan suoraan
  • Kulmat jätetään näkyviin
    • Kevyt pyöristys esim. viilalla, ettei aiheuta ihorikkoa viereiseen varpaaseen
  • Henkilökohtaiset kynsienhoitovälineet
    • Tylppäkärkiset leikkurit
  • Kynsien leikkaus esim. saunan jälkeen helpompaa, koska kynnet ovat pehmeämmät
  • Kynsien ja kynsinauhojen rasvaus
Varpaankynsien oikea ja väärät leikkausmallit
Kuva: InformedHealth.org

Valitse ihollesi sopivat, kiristämättömät sukat

Sukkien materiaali valitaan jalkojen mukaan. Jos jalat ovat kovin palelevaiset on syytä valita paksumpi, lämmittävämpi materiaali. Kaikkien sukkien materiaalin olisi kuitenkin hyvä olla kosteutta iholta pois siirtävää. Varret tulisi olla kiristämättömät ja varpaissa riittävästi tilaa. Niin sanotut hopeasukat ja diabetessukat ovat hyviä vaihtoehtoja. Sukat tulee vaihtaa päivittäin. Diabeetikoille sopivia sukkia löytyy joiltakin jalkaterapeuteilta, useista isoista marketeista sekä nettikaupoista.

Kuva: MedicOnline

Hyvän kengän ominaisuudet

Jalkineissa tulee olla käyntivaraa varpaiden päissä n. 1,5 cm ja tilaa liikutella varpaita, eli riittävästi laajuutta joka suuntaan. Jalkineissa ei saisi olla hiertäviä sisäsaumoja ja materiaalin on syytä olla hengittävää. Joskus diabeetikko joutuu hankkimaan yksilölliset tukipohjalliset. Tällöin kenkien olisi hyvä olla sellaiset, joista kengän oman pohjallisen saa pois. Kenkien kiinnitysmekanismi, eli nauhat tai tarrat, lisäävät säätömahdollisuuksia.

Diabeetikon on hyvä ottaa tavaksi kenkien tarkastaminen vierasesineiden varalta, vaikkei tuntopuutoksia vielä olisikaan. Käden on syytä käydä kengässä ennen jalkaa.

Kuva: Tarkista aina kengän sisäosa ennen pukemista. Hanne Saarinen

Älä unohda jalkavoimistelua!

Jalkavoimistelu on oleellinen osa jalkaterveyden ylläpitoa ja edistämistä. Katso harjoitteita instagram-tilini kohokohdista.

Lähteet:

https://www.informedhealth.org/how-to-cut-toenails-properly.html

Diabeetikon jalkaongelmat. Käypä hoito. Duodecim. 

Diabetesliitto. Diabetes.fi.

Sukat:

https://www.mediconline.fi/sukat/diabetessukat/raidalliset-diabetessukat-ilman-resoria.php