Sensorinen tarkoittaa tässä yhteydessä tuntoaistia. Neuropatia tarkoittaa hermosairautta tai häiriötä hermostossa. Sensorinen neuropatia on ehkä eniten huomiota saava neuropatia diabetekseen liittyen. Eikä syyttä. Sensorinen neuropatia vaikuttaa tuntohermoihin. Tuntohermot välittävät viestejä ihosta, luista ja lihaksista aivoihin. Tuntohermojen muutokset alkavat usein varpaiden tuntopuutoksilla. Myöhemmin muutokset leviävät koko jalkaterään ja jalan alaosaan.
Lisää ns. yleistä asiaa diabeteksen vaikutuksista jalkoihin jutussa Diabetes ja jalat.
Tuntohäiriöiden vaikutukset jalkoihin
Sensorisen neuropatian ensioireet jalkaterissä:
- kipu
- pistely
- hikoilu
- kuumotus
- sähköiskumaiset tuntemukset
Ajan mittaan epämiellyttävät tuntemukset heikkenevät ja tulee tunne kuin kävelisi pumpulin tai tyynyn päällä. Tuntoaisti voi myös herkistyä, jolloin hipaisukin voi tuntua kivuliaalta. Lopulta tuntoaisti saattaa hävitä kokonaan. Oireet voivat edetä jalkaterän alueelta säärten ja jopa reisien alueelle.
Heikentynyt tuntoaisti lisää riskiä jalkojen haavoihin
Heikentyneen tuntoaistin vuoksi riski jalkojen haavoihin ja vammoihin kasvaa merkittävästi. Haavojen paranemiskyky on myös diabeteksen vaikutuksesta heikentynyt. Tämän vuoksi diabeetikon jalkojen haavaumat usein kroonistuvat. Sensorinen neuropatia aiheuttaa myös kävelyn epävarmuutta ja virheellisiä aistituntemuksia.
Kuva: iStock.
Diabeetikon jalkojen tuntohäiriöiden aiheuttajat
Neuropatian merkittävin aiheuttaja on korkea verensokeri. Myös runsas alkoholin käyttö ja tupakointi lisäävät hermomuutoksia. Ennaltaehkäisyssä tärkeintä on diabeteksen hyvä hoitotasapaino ja terveelliset elämäntavat
Miten jalkojen tuntohäiriöitä tutkitaan?
Sensorista neuropatiaa tutkitaan ainakin diabeteshoitajan ja jalkaterapeutin vastaanotolla.
Monofilamentilla tutkitaan ihon painetuntoa. Filamentti on nailonlanka, jota painetaan ihoa vasten parin sekuntia. Seulontatutkimuksessa tehdään ns. kolmen pisteen testi. Perusteellisessa tutkimuksessa tunto tutkitaan kymmenestä eri kohdasta. Normaalituntoinen tuntee kaikki 10 kosketuskohtaa. Värinätuntoa tutkitaan ääniraudalla ja mahdollisia syvätuntomuutoksia akillesjännerefleksin avulla. Yksinkertaisin testein voidaan tutkia myös kylmän ja lämpimän erottelukykyä sekä isovarpaan asentotuntoa
Kuva: Monofilamentti testi. Hanne Saarinen.
Kuva: Monofilamentti tutkimus. Käypä hoito. Duodecim.
Tarkastele jalkojasi päivittäin
Sensorinen neuropatia on diabeetikoilla valitettavan yleistä. Tämän vuoksi jokaisen diabeetikon on syytä tarkastella jalkojaan päivittäin. Vähäisimmältäkin vaikuttavat ihovauriot tulee hoitaa huolellisesti. Myös jalkineiden on syytä olla hyvät. Paljain jaloin kävelemistä tulee harkita tarkkaan. Lisäksi kengät tulee tarkistaa aina ennen pukemista vierasesineiden varalta.
Jostakin syystä omien jalkojen tarkkailu voi olla vaikeaa. Silloin kannattaa käyttää peiliä apuna tai pyytää läheistä tarkastelemaan jalkoja. Vähäpätöiseltä näyttävän kovettuman alle voi muodostua syväkin känsä, jota ei tuntopuutoksen vuoksi tunne. Känsän tai kovettuman alle taas voi muodostua painehaava. Tämän vuoksi säännölliset käynnit jalkaterapeutin vastaanotolla ovat tärkeitä. Varaa aika jalkaterapiaan tästä.
Diabeteksen liitännäissairauksia ovat myös autonominen ja motorinen neuropatia. Voit lukea niistä lisää täältä:
LÄHTEET:
Ilanne-Parikka, P., Niskanen, L., Rönnemaa, T. & Saha, M-T. (toim.) Diabetes 2019. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Jaloissa vaivaa – onko se neuropatiaa? Diabetesliitto 2007. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.diabetes.fi/files/113/Neuropatia.pdf [viitattu 12.11.2022].
Neuropatian oireet. 2016. Käypä hoito. Duodecim. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/nix00792 [viitattu 12.11.2022].
Vaikutus jalkoihin. s.a. Diabetes Wellness. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.diabeteswellness.fi/tietoa-diabeteksesta/komplikaatiot-ja-jalkitaudit/vaikutus-jalkoihin [viitattu 12.11.2022].