Vasaravarpaat ovat melkoisen yleinen virheasento varpaissa. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2-5 varpaita (eli kaikkia muita, paitsi isovarvasta), jotka ovat koukussa varpaiden keski- tai kärkinivelestä tai molemmista. Asentovirhe voi olla vain yhdessä varpaassa kaikissa neljässä varpaassa ja kaikkea siltä väliltä.
Kuva: Vasaravarpaat. Canva.
Vasaravarpaiden nivelet voivat olla jäykistyneet tai joustavat. Nivelistä joustavat vasaravarpaat eivät aiheuta niin paljon harmia. Jäykistyneiden vasaravarpaiden kohdalla oireita on huomattavasti haasteellisempi hoitaa. Useasti ajan myötä myös joustavat vasaravarpaat jäykistyvät, jollei niitä hoideta asianmukaisesti.
Vasaravarpaan oireet | Iho- ja kynsimuutokset
Vasaravarpaat aiheuttavat iho-oireita ja päkiänivelten aristamista kävellessä ja seisoessa. Iho-oireita ovat päkiän alueelle, varpaiden päihin, sekä varpaiden keskinivelten päälle muodostuvia hiertymiä, kovettumia ja känsiä. Nämä alueet joutuvat vasaravarvas-virheasennossa poikkeuksellisen kovalle rasitukselle. Iho-oireet voivat olla todella kivuliaita. Erityisesti varpaan keskinivelen päälle ja varpaan kärjen alle muodostuvat känsät kipeytyvät herkästi.
Kuva: Känsä vasaravarpaan kärjessä. Hanne Saarinen.
Vasaravarpaiden kynnet usein paksuuntuvat. Paksuuntuminen johtuu siitä, että kynnet ottavat iskuja vastaan huomattavasti enemmän kuin normaalissa asennossa olevien varpaiden kynnet.
Vasaravarpaiden aiheuttamat oireet lihaksissa ja jänteissä
Vasaravarpaiden oireet voivat ylettyä myös lihaksiin ja jänteisiin. Varpaiden pitkän ojentajalihaksen toiminta voi häiriintyä vasaravarpaisuudessa. Myös pohjelihas ja akillesjänne voivat lyhentyä. Nämä kaikki yhdessä saavat aikaan jalkaterän etuosan liiallista kuormittumista. Silloin askeleen rullaus kärsii kireiden pohjelihasten vuoksi ja nilkan koukistuminen voi hankaloitua lihasepätasapainon takia.
Mikä aiheuttaa vasaravarpaisuutta?
Vasaravarpaiden ulkoisia aiheuttajia voivat olla:
- väärän kokoiset kengät
- liian pienet ja tiukat sukat.
Kengän korkea korko, kapea kärki, liian lyhyt lesti sekä kengän kärkikäynti -rakenne voivat aiheuttaa vasaravarpaisuutta. Lue lisää jalkineasiaa täältä.
Vasaravarpaisuus voi myös johtua muista jalkaterän virheasennoista. Monet virheasennot, kuten korkeakaarisuus, levinnyt päkiä ja vaivaisenluu saavat aikaan jalkaterän lihasten epätasapainoa, joka taas saa aikaan vasaravarpaisuutta. Jalan poikittaisen kaaren (päkiän) laskeutuessa, ja metatarsaaliluiden levitessä varpaiden tyviluut kääntyvät herkästi ylöspäin, jolloin varpaiden keski- ja kärkiluut kompensoivat asentoa kääntymällä taas alaspäin, muodostaen vasaravarpaat. Myös nivelrikko, reumasairaudet tai nivelpsoriasis, voivat aiheuttaa vasavarpaiden muodostumista. Vasaravarpaita esiintyy myös diabeetikoilla sekä joitakin neurologisia sairauksia sairastavilla. Diabetes ja jalkaterveys -asiaa löydät täältä. Erityisesti kannattaa lukaista kirjoitus motorisesta neuropatiasta.
Kuva: Nivelreuma. Päkiä laskeutunut ja varpaissa vasaravarvas virheasentoa. Hanne Saarinen.
Vasaravarpaiden ennaltaehkäisy
Jotta vasaravarpailta vältyttäisiin, täytyy jalkineiden ja sukkien olla sopivan kokoiset. Hyvässä jalkineessa kärjen päähän jää 1,5 cm tilaa ja kenkien sisäosa on riittävän korkea. Sukkia hankkiessa kannatta huomioida niiden kutistuminen pesussa. Jalkateriä on hyvä voimistella säännöllisesti, jotta jalkaterän lihakset ja jänteet pysyvät vetreinä. Katso vinkkejä varpaiden ja jalkaterien harjoitteluun instagram -tilini kohokohdista. Myös jalkaterien hieronta ja venyttely on hyvä ottaa säännölliseksi rutiiniksi, vaikkapa jokailtaisen jalkojen rasvauksen yhteydessä 😉
Jalkaterapian keinot vasaravarpaisuudessa
Jalkaterapeutti tutkii mm. jalkapeilitutkimuksella jalan ja varpaiden kuormituspisteitä ja kuormituksen jakautumista. Jalkaterapeutti myös palpoi varpaiden asentoa ja testaa niin aktiivista kuin passiivistakin liikkuvuutta. Vasaravarpaat vaikuttavat useasti myös tasapainoon, joten jalkaterapeutin on usein aiheellista tehdä myös tasapainon arviointia sekä kävelyn analyysia. Samaan aikaan ilmenevät muut jalkaterän virheasennot ja toiminnan poikkeamat voivat pahentaa vasaravarvas ongelmaa entisestään, joten ne on syytä ottaa myös huomioon.
Kuva: Kuormitustutkimus jalkapeilillä. Hanne Saarinen.
Jalkaterapeutti myös poistaa kovettumat ja känsät sekä ohentaa paksuuntuneet kynnet. Varpaiden oikaisuun ja suojaamiseen jalkaterapeutti voi valmistaa erilaisia kevennyksiä ja yksilöllisiä silikoniortooseja, joista voit lukea lisää täältä, sekä yksilöllisiä tukpohjallisia, joista voit lukea lisää täältä. Nykyään on saatavilla myös kattava valikoima valmiita erilaisia varpaiden oikaisijoita, joista voi myös saada hyvän avun. Jalkaterapeutti ohjeistaa myös niiden käytössä.
Kuva: Silikoniortoosi vasaravarpaan ja vaivaisenluun oikaisuun. Hanne Saarinen.
Jalkaterapeutti voi myös hieroa ja mobilisoida vasaravarpaita. Jalkaterapeutti antaa asiakkaalle myös ohjeistuksen vasaravarpaiden toiminnallisiin harjoitteisiin. Harjoitteiden suorittaminen kotona on vasaravarpaiden hoidon kannalta äärettömän tärkeää! Joustaville vasaravarpaille on tärkeä saada lisää liikkuvuutta ja estää tilanteen paheneminen.
Jalkaterapiaan varaat ajan täältä.
Mitä voit itse tehdä? | Vasaravarpaiden omahoito
Omahoidon tärkein tavoite on poistaa kipua, suojata varpaita hankautumiselta ja pitää vasaravarpaat mahdollisimman hyvin liikkuvina. Kenkien ja sukkien oikea koko on tarkistettava ja jalkaterän kireitä lihaksia ja jänteitä kannattaa hieroa ja venytellä. Lihakset on hyvä lämmittää ennen venyttelyä esimerkiksi saunassa tai akurullan avulla. Hierontaan on hyvä yhdistää ihon rasvaus, jolla ehkäistään kovettumien ja känsien syntyä. Liikkuvien vasaravarpaiden kohdalla oikaisijoiden käyttö on oleellinen osa omahoito. Varpaiden väliin voi myös laittaa lampaanvillaa, joka suojaa vasaravarpaita, ehkäisee varvasvälien hautumista ja jalkasienen syntymistä. Varvasväliasiaa löytyy enemmän täältä.
LÄHTEET
Kernbach, K. J., 2012. Hammertoe Surgery. Arthroplasty, Arthrodesis or Plantar Plate Repair? PDF-dokumentti. Saavatissa: https://www-sciencedirect-com.ezproxy.xamk.fi/sdfe/pdf/download/eid/1-s2.0-S0891842212000481/first-page-pdf [viitattu 6.10.2019]
Liukkonen, I. Saarikoski ,R. Jalat ja terveys. 2011. Helsinki: Duodecim.
Saarikoski, R., Stolt, M. & Liukkonen, I. 2010. Terveet jalat. Helsinki: Duodecim.
Saarikoski, R., Stolt, M. & Väyrynen, P. 2016. Vasaravarpaiden ehkäisy ja hoito. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=tju00013 [viitattu 7.10.2019].
Sipilä, K. 2018. Jalkaterän toiminnalliset muutokset ikääntyessä. Kirjallisuuskatsaus. Metropolia ammattikorkeakoulu. Apuvälinetekniikka. Opinnäytetyö. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/156215/Sipila_Kati.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 7.10.2019].
Stolt, M., Flink, A., Saarikoski, R. & Väyrynen, P. Jalkaterveys. Helsinki: Duodecim. 2017.